KIERTUEPÄIVÄKIRJA  27.6. - 2.7. 2005

27.6. KOKKOLA

Vihdoin tuli aika irrottaa ankkuri ja lähteä pidemmälle taipaleelle. Donkkari esitysten jo pyöriessä ja Kullervo harjoitusten ollessa täydessä vauhdissa, valtasi pensaslaiset pieni ”mitä, nytkö jo?” hämminki. Lähtöä oli toki odotettu pitkään ja hartaasti syksystä saakka, mutta silti se tuntui tulevan monelle yllätyksenä. Tämä ilmeni mm. siten, että useampi kuin yksi oli pessyt pyykkinsä edellisenä yönä ja kantoi märkiä matkatavaroita, tai ei niitä juuri ollenkaan kuten tuottajamme Maria, jonka kesä ja retkivarustus oli kellarissa lukkojen takana, avain kiusallisesti hukassa eikä rautasahaamiseenkaan aikaa. Passi, hammasharja ja muutama euro rahaa auttavat kuitenkin pinteeseen kuin pinteeseen ja matkaan päästiin kuka milläkin varusteilla.

Rosinantekin kärsi pienestä matkakuumeesta, koska tuulilasin pyyhkijät kiukuttelivat. Paria tuntia sovittua myöhemmin olimme kuitenkin tien päällä. Ensimmäinen etappimme oli Tampereen Telakka, josta Esko järjesti meille lainaksi pientä valokalustoa. Telakan väki myös ystävällisesti tarjosi Pensaalle ruokaa.

Kokkolaan ajon aikana ihmiset viihdyttivät itseään nukkumalla, laulamalla ja upeita kesäöisiä maisemia katselemalla. Vaikka Pensaan saapuminen Kokkolaan venyi pitkälle yöhön, Kokkolan emäntämme, Ulpu Välikangas, vanha tuttumme viime kesältä, oli jälleen ylittänyt itsensä. Meitä odotti kuuma sienikeitto ja rusinasoppa. Pensas sai jo toistamiseen äimistellä kokkolalaista vieraanvaraisuutta.

27.6. Pensas saapui Kokkolaan.

28.6. Kullervon maailmanensi-ilta Kokkolassa

 

28.6. KOKKOLA

Kullervon ensi-illan aamu koitti pilvisenä ja kylmänä aiheuttaen pientä extra-jännitystä. Kuten teatterimme nimestä saattaa päätellä, viihdymme enemmän ulkotiloissa. Sadehuolet ja muut jännitykset laitettiin kuitenkin syrjään, edessä oli kaksi läpimenoa ja tiukkaa viimeistelyä. Päivä kuluikin kuin siivillä ja ennen kuin huomasimmekaan olimme jo Ulpun laivaravintola Suntin Krunnin terassilla tismalleen saman ongelman parissa kuin vuosi sitten - mistä suunnasta mihin suuntaan esitettäisiin ?(Kiitos henkilökunnalle kärsivällisyydestä!)

Puolisen tuntia pähkäiltyään Pensas roudasi lavastuksensa eli Untamolan ja Kalervolan tynnyrit keskelle toria. Krunnin terassille alkoi kerääntyä kansaa ja Pensas onnenpotki toisensa ensi-iltaan. Esitys sujui kommelluksitta ja sai positiivisen vastaanoton eikä vettäkään tullut niskaan. Ensi-iltaa Pensas juhli kokkolalaistovereilla vahvistettuna majapaikassaan Tullipakkahuoneella ja bussin uumenissa musisoiden.

29.6. KEMIJÄRVI

Aamulla Pensas putsasi jälkensä ja läksi kohti Lappia. Alkumatkalla mikään ei tuntunut pysyvän kasassa. Vaikkei Rosinanten kyyti liennyt yhtään aikaisempaa epätasaisempaa, hattuhylly sinkosi tauotta tavaraa ihmisten niskaan, rinkat kaatuilivat solkenaan käytäväntukoksi ja vesiputki bussin peräosassa poksahti aiheuttaen pienimuotoisen tulvan. Nopeasti vaihtuvien kaoottisten tilanteiden sarjan kauniiksi lopuksi Outi iski jalkansa rusinasoppakippoon, jonka Hippi oli asettanut pöydän alle ”turvaan”. 

Tunnelma rauhoittui viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäiset porot saatiin bongatuksi. Bussin etuosa täyttyi pensaslaisista joiden silmiä ja mieliä hivelivät kapenevat tiet, kasvavat korkeuserot ja kiiltävät vedet. ”Katsokaa!” huudot raikasivat tämän tästä. Ennen määränpäähämme Kemijärvelle saapumista Pensas ehti tietysti viritellä yhteislauluja ja kuunnella Daniil Harmsin Sattumia Jennin lukemana.

Kemijärvellä majoittauduimme ammattiopiston asuntolaan ja vietimme illan saunoen. Myöhäis-illasta teki pieni joukko rantautumisen karaokeravintolaan. Laskematon aurinko teki kaikkiin suuren vaikutuksen ja sitä juhlistettin laulamalla laulu toisensa jälkeen. Varsinkin Jennin tulkinta Volgasta villitsi kansan ja veti tanssilattian täyteen.

29.6. Kemijärvellä tehtiin Pensaan yleisöennätys!

30.6. Kemijärvellä ehdittiin myös jammailemaan luonnossa.

30.6. KEMIJÄRVI

Pensaan päivä alkoi ruokailulla vanhusten palvelutalolla. Tämän jälkeen tapahtui hajaantuminen pitäen sisällään ruokaostosten tekemistä, julisteiden levittämistä, Kemijärven yleistä katsastelua sekä Jaanan ja Outin kohdalla työpajojen vetämistä.

Työpaja pidettiin vanhusten palvelukeskus Puuha-pirtissä ja osallistujina olivat n.15 Puuhapirtin aktiivia. Työpaja alkoi tutustumisella ja etunimien kanssa leikkimisellä. Musiikin avulla herätettiin mielikuvien, tuntemusten muistojen ja tarinoiden varastoa. Nuoret ohjaajat saivat kuulla monta mielenkiintoista tarinaa ajalta, jolloin heitä ei vielä ollut. Elävät muistot herättivät sekä itkua että naurua. Mielikuvamatka mukavaan paikkaan synnytti lisää tarinoita, joiden johdattamana tehtiin yhteinen tarina paikasta, jossa sillä hetkellä oltiin. Tarina sai nimekseen ”Tämä huone Kemijärvellä”.

Tarinatuokion jälkeistä kahvihetkeä säesti Pensaan kolme musikanttia: Ratsi, Jenni ja Outi haitarilla, viululla, huilulla ja laululla. Pensaallekin laulettiin; Annikin, Martin ja Tainan johdolla opittiin ”Muistojen Kemijärvi” -valssi. Tunnelma oli mitä mainioin.

1.7. KEMIJÄRVI

Kemijärven Kullervo houkutteli Kuumaniemen torin kupeeseen miltei parisataa ihmistä. Tämä lämmitti Pensaan mieltä, samoin kuin pohjoisen yleisön eläytyminen esitykseemme. Varsinkin lehmät, joita Kullevo paimentaa saivat huiman suosion. Kulttuurisihteeri Raila Hiltunen palkitsi Pensaan Kemijärveläistä haitarimusiikkia sisältävällä cd-levyllä.

Torilla oli meneillään myös kuvanveistoviikot, jonne Outi ja  dokumentaristimme Masa menivät haastattelemaan tapahtumaan osallistunutta kuvallisen sommittelun opettajaa Mikki Paajasta. Pensaan tämän kesän henkilöhaastattelujen laajempana teemana on tulevaisuus. Tarkoituksena on kartoittaa ja kerätä tapaamiemme ihmisten ajatuksia ja mielipiteitä aiheesta ja mahdollisesti käyttää niitä aineistona ryhmämme myöhemmissä toimissa.

 Ratsin nilkka vaati pientä korjailua, joten ennen matkan jatkumista poppoomme vietti muutaman tunnin sairaalassa ja sen lähi-ympäristössä, josta löytyi mm. uima-mahdollisuus ja nurmikonpala, johon oli hyvä pystyttää laulu- ja soittojamit.

Kohta Pensas oli jälleen liikkeellä, hyvän-tuulisena onnistuneen Kemijärven vierailun johdosta. Tunturimaisemat ja suoraan edestä-päin kello kahdelta yöllä paistava aurinko mykistivät. Inarin ja Ivalon välillä kävimme kummastelemassa Karhunpesäkivi nimistä luonnonmuodostelmaa, kiveä, jonka sisälle pääsi ja joka sijaitsi 400 vuotta vanhojen puiden siimeksessä. Inarin Rantamarissa, Juhan entisessä työpaikassa, pidettiin sen mittainen paussi, että Jenni ehti tavata paikalliset ystävänsä ja Hanna laulaa karaokessa "Ei oo ei tuu".

Vaikka yö oli jo pitkällä, eivät pensaslaiset malttaneet sulkea silmiensä uutimia. Rosinanten petiosasto ammotti tyhjyyttään väen tungeksiessa tuulilasin välittömässä läheisyydessä ottaakseen Utsjoen vastaan omin silmin.

1.7. Lääkäriä odotellessa luetaan Runousoppia.

1.7.  Näkymää Karhunkiveltä matkalla Inarista Utsjoelle

2.7.  Legendaarista Lohiriehaa juontaa Aulis Nordberg, Utsjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Takana Antti Sujala.

2.7. Pensaan uusi tuottaja Maria Silvennoinen työssään

 

2.7.  Välillä Rosinanten kattoa piti hieman huoltaa.

 

2.7. UTSJOKI

Yöttömästä yöstä ajantajunsa mennettäneet pensaslaiset yrittivät lyhyehköjen unien jälkeen sisäistää, että oli koittanut uusi päivä ja uudet kujeet. Ne tehtäisiin Lohiriehassa, Utsjoen kesän ykköstapahtumassa, jossa ensimmäisen kesän kiertuelaiset olivat jo pari vuotta sitten päässeet vierailemaankin. Jos Tenojoki virtaa taustalla, celsiuksia reippaasti yli kaksikymmentä ja Norjaankin vain kävelymatka, ei kerrassaan keksi mitään valittamista.

Antti ja Esko houkuttelivat rummutuksella kalastuskilpaan saapunutta kansaa yleisöksemme, eikä aikaakaan kun olimme taas lisäkatsomon rakennus-puuhissa. Esityksen jälkeen Kati, Hanna ja Antti haastattelivat kunnanvaltuuston puheenjohtajaa Aulis Nordbergia ja tarjosivat myöhemmin illalla kattavan esitelmän muulle Pensaalle haastattelun sisällöstä. Lohiriehan muusta annista Pensas pääsi nauttimaan ainakin lohikeiton ja Jiella-nimisen paikallisen bändin tarjoaman musiikin muodossa.

 Illalla Pensas vietti aikaa kahden vuoden takaisten tuttujensa Karin ja Antin kanssa ja sai uusia Hotelli Luossajohkasta. Yön valoisina tunteina Rosinantessa oli käynnissä ainakin Antin vetämä munniharpun soitto- työpaja.

  2.7. Teatterityöpajan suunnittelua yhdessä tilaajan kanssa  Lohiriehassa; Outi, Minna Saastamoinen ja Jaana

2.7. Jiellan tytöt esiintyivät Lohiriehassa.