KIERTUEPÄIVÄKIRJA  24.7. - 31.7.

  24.7 Pollemuseo Saaren kylässä aivan rajan pinnassa.

24.7. PARIKKALA

 

Aamulla saunoimme ja uimme Parikkalan mökillä, jonka jälkeen ajoimme takaisin Maarianvaaraan. Matkalla tehtiin visiitti museoon, jossa oli näytillä hevosten vetämiä laitteita ja vempeleitä.

 

Maarianvaarassa luvassa oli iltamat. Kuinka mukavaa olikaan välillä istahtaa katsomon puolelle!

Nuorisoseurain talolla raikasi nauru, kun Maarianvaaran kesäteatterilaiset tarjosivat ohjelmaansa joka sisälsi mm. sketsejä ja kupletteja. Pensaan suosikiksi nousi tolkuttoman ilkeä hirvikärpänen, joka johdatti yleisön väkisin mielikuvamatkalle. Väliajan jälkeen saman poppoon muodostama iskelmäorkesteri Melodiataikurit tanssitti kansaa lavatanssihenkeen.

24.7. Maariavaaran Metsäiltamien meno oli letkeää.

 

25.7. Näkymä Outokummun vanhan kaivoksen tornista.

25.7. Katajamäen uskollinen vahti Ruffe.

25.7. VILPPULA

 

Pensas ja Maarianvaara toivottivat toisilleen hyvää kesänjatkoa ja toivoivat jälleen- näkemistä. Outokummussa Pensas tutustui vielä kaivoksen toimintaan ja näyttelyihin. Osa Pensaslaisista kiipesi myös kaivostorniin, josta avautui huikeat vaaramaisemat.

 

Tämän jälkeen Pensas ajoi Kuopioon Jaanan vanhempien ruokapöytään ja jatkoi matkaa vatsat täytettyinä kohti Vilppulan Katajamäkeä, joka on ryhmämme historian kannalta merkittävä paikka.

 

Keväällä 2002 osa meistä osallistui Raatikaisen vetämälle ”yhteiskunnallisen pensas-teatterin alkeet ”- nimiselle kurssille, jonka aikana vierailimme viikon ajan Katajamäen ekoyhteisössä pohtimassa mm. ajankohtaiseen ja yhteiskunnalliseen teatterin tekemiseen liittyviä kysymyksiä. Katajamäen kallioilla nähtiin myös Pensas-ryhmittymän ensimmäinen esiintyminen, joka kantoi nimeä ”Diesel-vero revyy”. Paluumatkalla piipahdimme Tampereella asemaravintola Semaforissa, jossa Ratsi sanoi ääneen ajatuksensa kiertävästä teatteriryhmästä.

 

Ilmassa oli siis jopa pieni nostalgian tuulahdus, kun Rosinante kaarsi maanantain myöhäisillassa Katajamäen kartanon pihaan. Vastaanottojoukoissa oli Pariisin katujen kasvatti, kenties maailman ystävällismielisin – ja silmäisin koira Rudolf eli Ruffe isäntänsä Kaitsun ja emäntänsä Kirstin kanssa.

26.7. VILPPULA 

 

Pensas lyhensi univelkojaan tai ainakin niiden korkoja ja heräili Elämänmäen aamuun lähempänä iltapäivää. Meidän oli määrä pysähtyä tähän etappiin viikoksi vetämään henkeä ja miettimään ryhmämme toimintaa ja tulevaisuutta. Tähän tarkoitukseen ympäristö oli kutakuinkin täydellinen.

 

Katajamäen yhteisön koti sijaitsee vanhan ja vehreän metsän keskellä, Elämänmäen kupeessa, jonne tohtori E.W Lybeck 1905 perusti hermoparantolan, jossa harjoitettiin erilaisia vaihtoehtohoitoja kuten sauna- ja yrttihoitoja sekä valohoitoja, joissa tutkittiin ja kokeiltiin auringonvalon parantavaa vaikutusta. Potilaat mm. oleilivat auringon suuntaan avonaisilla lavoilla ottaen alastomina ilmakylpyjä. Ilmalavoja eli ”linnunpesiä” rakennettiin myös puihin. Niissä potilaat oleskelivat, yöpyivät ja jopa asustelivatkin. Useiden aikalaistaiteilijoiden tiedetään käyttäneen linnunpesiä.

 

Pensaan taiteilijat eivät päätyneet linnunpesiin, mutta pääsivät kyllä useaan otteeseen nauttimaan toisena keskeisenä hoitomuotona käytetystä saunasta, tosin  tällä kertaa ilman hiekkakylpyjä ja vesiliukumäkeä Elännejärveen, jota ei ikävä kyllä enää ole olemassa.

 

Katajamäestä löytyvässä kirjassa, jossa kerrotaan luontaishoidon isäksi mainitusta tohtori Lybekistä ,sanotaan saunan olevan pyhä paikka, jossa tapahtuu tarpeellisen puhdistautumisen lisäksi myös ihmiselämän tärkeät tapahtumat syntyminen, sairauden hoito, rauhan solmiminen ja kuolleen peseminen. Lisäksi kerrotaan ystävämme Lönnrotin todenneen, että ”saunan tehtävä on saada hienlähtö kohtuullisesti enennetyksi ja ruumis alkaa rauweta. Myös rasittuneille, väsyneille ja viluisille työmiehille sauna on iltasilla hyvin terveellinen ja estää monta tautia tulemasta.”  Näiden viisaiden saunomiseen kohdistuvien sanojen johdosta ryhmämme, joka istuu vähintään kolmasosan kiertueajasta vaihtuvilla lauteilla, kunnioitus suurta Eliasta kohtaan syvenee syvenemistään.

 

Elämänmäen parantolan toiminta lakkautettiin 1917. Sen jälkeen rakennus on toiminut mm. vanhainkotina ja kesäsiirtolana. Nykyiset asukit löysivät paikan 90-luvun alussa. Tällä hetkellä yhteisössä elelee reilu kymmenen ihmistä. Joukosta löytyy monenlaista osaajaa kansanparantaja hierojasta huovuttajaan  ja metsäpuutarhaviljelijään.

 

Niin ikään tilalta löytyy aina monenlaista puuhattavaa, jonka parissa Pensaskin pääsisi lähipäivinä suorittamaan työpalvelua. Tiistaipäivämme koostui lähinnä alueeseen tutustumisesta - väki mieli metsäpoluille, Elännejärveen ja mustikkaan. Iltasella kokoonnuttiin sitten Kartanon terassille mustikkapiiraalle ja jutustelemaan asukkaiden kanssa.  Myöhemmin Pensas sytytti vielä tulet tiipiiseen ja keskusteli toimintaperiaatteistaan yhteiskunnallisuus, vaeltavuus ja ekologisuus.

26.7. Antti elää Elämänjärvellä.

 

 

26.7. Kullervon kalansaalis.

 

26.7. Pensas pohtii ekologisuutta, vaeltavuutta ja yhteiskunnallisuutta Katajamäen tiipiissä.

27.7 Minskun rotat Outin hoidettavina.

27.7. VILPPULA

 

Sadepäivä antoi Pensaalle luvan lepäillä. Lepäilyn ohessa toki harjoiteltiin suurtalouskokin taitoja valmistamalla apetta kahdellekymmenelleneljälle hengelle. Illalla keskusteltiin aiheesta "Mitä kukin mielii Pensaan toiminnan jatkossa olevan ?". Hyvältä kuulosti.

 

Osa porukasta meni mukaan laulamaan Katajamäen harjoittelijan Heidin vetämään intialaisten laulujen sessioon. Outi teki tuttavuutta Minervan kolmen rotan kanssa.

 

28.7. VILPPULA

Voimaantuneet Pensaslaiset jakautuivat työpisteisiin. Osa kottikärräsi hevosaitauksesta lantaa muodostaen ns. paskatyöryhmän. Osa siivosi ja roudasi pihaa ja kuori tukkeja katosta varten. Tuottaja ehti astua myös naulaan, mutta desinfiointiavun ollessa lähellä selvisimme säikähdyksellä.

 

Kati ja Antti olivat bonganneet vadelmapaikan kävelyretkellään ja pieni komppania teki yhdistetyn vadelman- ja mustikankeruumatkan, jonka päätteeksi piipahdettiin jälleen järvessä. Illalla saatiin taasen nauttia marjapiiraasta. Osa pensaslaisista paranteli väsyneitä kehojaan Erkan hieronnassa. Ja saunaan päättyi tämäkin päivä.

28.7. Katajamäen takapihalle tehdään talkootöillä grillikatosta.

28.7. Outi ja Elina luovassa työssä.

29.7 Maanviljelijä Elo Valkeejärvi asuu Katajamäen naapurissa.

 

29.7. Väärennetyn Kauneuden tulevan levyn kansikuva.

 

 

29.7. VILPPULA

 

Työpalvelu laajeni naapurin tilalle, jota isännöi Elo Valkeejärvi. Katajamäkiset tekevät Elon tilalle talkootyötä ja hankkivat sieltä ainakin maitotarpeensa. Elo pyörittää nyky-Suomessa harvinaiseksi katsottavaa kolmen lypsävän pientilaa, jossa heinätkin nostetaan vielä seipäille.

 

Porukalle jaettiin hangot käteen ja sitten jakaannuttiin kahdelle ladolle ja pellolle. Pensas huhki heinäpellolla koko helteisen päivän, urheat allergikotkin, hengityssuojat kasvoillaan. Tuntui mukavalta, että Elon kolmelle lehmälle, sonnille ja vasikalle oli päivän päätteeksi saatu pakattua monta ladollista ruokaa. Elo palkitsi rengit ja piiat mainioilla ruokapalkkioilla. Pensas sai vielä mukaansakin Elon itse tekemiä sämpyläjauhoja ja puurohiutaleita sekä vanhoja heinäseipäitä lavastustarpeiksi.

 

Samaan aikaan Katajamäessä oli paskatyöryhmä jatkanut rehkimistään. Työn raskaan raatajat vertailivat rakkosaldojaan ja viettivät iltaa Elännejärvellä uiden ja kalastellen. Jenni kävi myös väsytystaistelun märkien puiden kanssa, voitti,  ja sai aikaan nuotion. Pensas sai vieraita Helsingistä ja Nurmijärveltä kun Tommi ja Johanna liittyivät seuraamme.

 

 

 

29.7. Pensas talkootöissä perinnemaisemassa, Elon tilalla.

 

29.7. Etsi Pensas heinäsuovasta!

 

30.7. VILPPULA

 

Pensas esitti Don Quijoten Pohjaslahden Heinämarkkinoilla. Markkinoilla oli kova vilinä ja tunnelma kovin kesäpäiväinen ja perinteikäs. Myynnissä oli jos jonkinmoista käsityötä, lapsille poniratsastusta ja vanha paloruisku josta sai pumpata vettä. Lavalla esiintyi pitäjän omia musiikkikokoonpanoja ja puhujia.

 

Pensas sai kunnian olla Heinämarkkinoiden historian ensimmäinen teatteriseurue. Donkkaria asettui seuraamaan runsaasti markkinakansaa ja pääsipä Pensas myös seuraavan viikon paikallislehden otsikoihin. Katsojapalaute oli kehuvaa. Kenties tahtovat Heinämarkkinat jatkossakin sisällyttää teatteritaidetta markkinahumuunsa…

 

Loppulauantai vietettiin keskustellen ja  - yllätys yllätys - saunoen. Masa ja Antti saivat myös Erkan toimesta sarvet selkäänsä. Puhdistautuminen kuppauksen merkeissä oli kumpaisellekin miellyttävä kokemus.

 

30.7. Erkka ja Elina Pohjaslahden Heinämarkkinoilla.

 

30.7 Johanna ja kolme karhua.

30.7. Erkka kuppaa työkseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

30.7 Onnea!

31.7. Väinölän kesäteatterin esitys Matkalla Itseen

31.7. VILPPULA

 

Pensas meni teatteriin. Vilppulasta löytyy myös toinen yhteisö, nimeltään Väinölä. Väinöläläiset valmistavat vuosittain kesä-teatteriesityksen, johon kaikki tehdään itse käsi-kirjoituksesta lavastukseen. Tänä vuonna oli ohjelmistossa näytelmä  ”Matka Itseen”.

 

Väinöläläisten esitys näyteltiin antaumuksella. Saimme mm. kuulla komeasti soivia lauluja, kaikki Väinölän omaa tuotantoa, ja nähdä visuaalisia taidonnäytteitä, puvustus ja lavastus kun olivat varsin taidokkaasti toteutettuja.

 

Väinöläläisten tarjoaman lounaan jälkeen Pensas joutui itse töihin. Huhtijärven koulun pihalla näyteltiin Kullervo. Vilppulasta sietäisi ottaa mallia, kaksi teatteriesitystä päivässä tämän kokoisella paikkakunnalla on jo jotakin!