KIERTUEPÄIVÄKIRJA
27.6. - 2.7. 2005
|
27.6.
KOKKOLA
Vihdoin tuli aika irrottaa ankkuri ja lähteä pidemmälle
taipaleelle. Donkkari esitysten jo pyöriessä ja Kullervo
harjoitusten ollessa täydessä vauhdissa, valtasi
pensaslaiset pieni ”mitä, nytkö jo?” hämminki. Lähtöä oli
toki odotettu pitkään ja hartaasti syksystä saakka, mutta
silti se tuntui tulevan monelle yllätyksenä. Tämä ilmeni mm.
siten, että useampi kuin yksi oli pessyt pyykkinsä
edellisenä yönä ja kantoi märkiä matkatavaroita, tai ei
niitä juuri ollenkaan kuten tuottajamme Maria, jonka kesä ja
retkivarustus oli kellarissa lukkojen takana, avain
kiusallisesti hukassa eikä rautasahaamiseenkaan aikaa.
Passi, hammasharja ja muutama euro rahaa auttavat kuitenkin
pinteeseen kuin pinteeseen ja matkaan päästiin kuka milläkin
varusteilla.
Rosinantekin kärsi pienestä matkakuumeesta, koska tuulilasin
pyyhkijät kiukuttelivat. Paria tuntia sovittua myöhemmin
olimme kuitenkin tien päällä. Ensimmäinen etappimme oli
Tampereen Telakka, josta Esko järjesti meille lainaksi
pientä valokalustoa. Telakan väki myös ystävällisesti
tarjosi Pensaalle ruokaa.
Kokkolaan ajon aikana ihmiset viihdyttivät itseään
nukkumalla, laulamalla ja upeita kesäöisiä maisemia
katselemalla. Vaikka Pensaan saapuminen Kokkolaan venyi
pitkälle yöhön, Kokkolan emäntämme, Ulpu Välikangas, vanha
tuttumme viime kesältä, oli jälleen ylittänyt itsensä. Meitä
odotti kuuma sienikeitto ja rusinasoppa. Pensas sai jo
toistamiseen äimistellä kokkolalaista vieraanvaraisuutta.
|
27.6. Pensas saapui Kokkolaan. |
28.6. Kullervon maailmanensi-ilta
Kokkolassa
|
28.6.
KOKKOLA
Kullervon
ensi-illan aamu koitti pilvisenä ja kylmänä aiheuttaen pientä
extra-jännitystä. Kuten teatterimme nimestä saattaa päätellä,
viihdymme enemmän ulkotiloissa. Sadehuolet ja muut jännitykset
laitettiin kuitenkin syrjään, edessä oli kaksi läpimenoa ja
tiukkaa viimeistelyä. Päivä kuluikin kuin siivillä ja ennen kuin
huomasimmekaan olimme jo Ulpun laivaravintola Suntin Krunnin
terassilla tismalleen saman ongelman parissa kuin vuosi sitten -
mistä suunnasta mihin suuntaan esitettäisiin ?(Kiitos
henkilökunnalle kärsivällisyydestä!)
Puolisen
tuntia pähkäiltyään Pensas roudasi lavastuksensa eli Untamolan
ja Kalervolan tynnyrit keskelle toria. Krunnin terassille alkoi
kerääntyä kansaa ja Pensas onnenpotki toisensa ensi-iltaan.
Esitys sujui kommelluksitta ja sai positiivisen vastaanoton eikä
vettäkään tullut niskaan. Ensi-iltaa Pensas juhli
kokkolalaistovereilla vahvistettuna majapaikassaan
Tullipakkahuoneella ja bussin uumenissa musisoiden.
|
29.6.
KEMIJÄRVI
Aamulla
Pensas putsasi jälkensä ja läksi kohti Lappia. Alkumatkalla
mikään ei tuntunut pysyvän kasassa. Vaikkei Rosinanten kyyti
liennyt yhtään aikaisempaa epätasaisempaa, hattuhylly sinkosi
tauotta tavaraa ihmisten niskaan, rinkat kaatuilivat solkenaan
käytäväntukoksi ja vesiputki bussin peräosassa poksahti
aiheuttaen pienimuotoisen tulvan. Nopeasti vaihtuvien
kaoottisten tilanteiden sarjan kauniiksi lopuksi Outi iski
jalkansa rusinasoppakippoon, jonka Hippi oli asettanut pöydän
alle ”turvaan”.
Tunnelma
rauhoittui viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäiset porot
saatiin bongatuksi. Bussin etuosa täyttyi pensaslaisista joiden
silmiä ja mieliä hivelivät kapenevat tiet, kasvavat korkeuserot
ja kiiltävät vedet. ”Katsokaa!” huudot raikasivat tämän tästä.
Ennen määränpäähämme Kemijärvelle saapumista Pensas ehti
tietysti viritellä yhteislauluja ja kuunnella Daniil Harmsin
Sattumia Jennin lukemana.
Kemijärvellä majoittauduimme ammattiopiston asuntolaan ja
vietimme illan saunoen. Myöhäis-illasta teki pieni joukko
rantautumisen karaokeravintolaan. Laskematon aurinko teki
kaikkiin suuren vaikutuksen ja sitä juhlistettin laulamalla
laulu toisensa jälkeen. Varsinkin Jennin tulkinta Volgasta
villitsi kansan ja veti tanssilattian täyteen.
|
29.6. Kemijärvellä tehtiin Pensaan yleisöennätys! |
30.6. Kemijärvellä ehdittiin myös
jammailemaan luonnossa. |
30.6.
KEMIJÄRVI
Pensaan
päivä alkoi ruokailulla vanhusten palvelutalolla. Tämän jälkeen
tapahtui hajaantuminen pitäen sisällään ruokaostosten tekemistä,
julisteiden levittämistä, Kemijärven yleistä katsastelua sekä
Jaanan ja Outin kohdalla työpajojen vetämistä.
Työpaja
pidettiin vanhusten palvelukeskus Puuha-pirtissä ja
osallistujina olivat n.15 Puuhapirtin aktiivia. Työpaja alkoi
tutustumisella ja etunimien kanssa leikkimisellä. Musiikin
avulla herätettiin mielikuvien, tuntemusten muistojen ja
tarinoiden varastoa. Nuoret ohjaajat saivat kuulla monta
mielenkiintoista tarinaa ajalta, jolloin heitä ei vielä ollut.
Elävät muistot herättivät sekä itkua että naurua. Mielikuvamatka
mukavaan paikkaan synnytti lisää tarinoita, joiden johdattamana
tehtiin yhteinen tarina paikasta, jossa sillä hetkellä oltiin.
Tarina sai nimekseen ”Tämä huone Kemijärvellä”.
Tarinatuokion jälkeistä kahvihetkeä säesti Pensaan kolme
musikanttia: Ratsi, Jenni ja Outi haitarilla, viululla, huilulla
ja laululla. Pensaallekin laulettiin; Annikin, Martin ja Tainan
johdolla opittiin ”Muistojen Kemijärvi” -valssi. Tunnelma oli
mitä mainioin.
|
1.7.
KEMIJÄRVI
Kemijärven Kullervo houkutteli Kuumaniemen torin kupeeseen
miltei parisataa ihmistä. Tämä lämmitti Pensaan mieltä, samoin
kuin pohjoisen yleisön eläytyminen esitykseemme. Varsinkin
lehmät, joita Kullevo paimentaa saivat huiman suosion.
Kulttuurisihteeri Raila Hiltunen palkitsi Pensaan
Kemijärveläistä haitarimusiikkia sisältävällä cd-levyllä.
Torilla
oli meneillään myös kuvanveistoviikot, jonne Outi ja
dokumentaristimme Masa menivät haastattelemaan tapahtumaan
osallistunutta kuvallisen sommittelun opettajaa Mikki Paajasta.
Pensaan tämän kesän henkilöhaastattelujen laajempana teemana on
tulevaisuus. Tarkoituksena on kartoittaa ja kerätä tapaamiemme
ihmisten ajatuksia ja mielipiteitä aiheesta ja mahdollisesti
käyttää niitä aineistona ryhmämme myöhemmissä toimissa.
Ratsin
nilkka vaati pientä korjailua, joten ennen matkan jatkumista
poppoomme vietti muutaman tunnin sairaalassa ja sen
lähi-ympäristössä, josta löytyi mm. uima-mahdollisuus ja
nurmikonpala, johon oli hyvä pystyttää laulu- ja soittojamit.
Kohta
Pensas oli jälleen liikkeellä, hyvän-tuulisena onnistuneen
Kemijärven vierailun johdosta. Tunturimaisemat ja suoraan
edestä-päin kello kahdelta yöllä paistava aurinko mykistivät.
Inarin ja Ivalon välillä kävimme kummastelemassa Karhunpesäkivi
nimistä luonnonmuodostelmaa, kiveä, jonka sisälle pääsi ja joka
sijaitsi 400 vuotta vanhojen puiden siimeksessä. Inarin
Rantamarissa, Juhan entisessä työpaikassa, pidettiin sen
mittainen paussi, että Jenni ehti tavata paikalliset ystävänsä
ja Hanna laulaa karaokessa "Ei oo ei tuu".
Vaikka yö
oli jo pitkällä, eivät pensaslaiset malttaneet sulkea silmiensä
uutimia. Rosinanten petiosasto ammotti tyhjyyttään väen
tungeksiessa tuulilasin välittömässä läheisyydessä ottaakseen
Utsjoen vastaan omin silmin.
|
1.7.
Lääkäriä odotellessa luetaan Runousoppia.
1.7.
Näkymää
Karhunkiveltä matkalla Inarista Utsjoelle
|
2.7.
Legendaarista
Lohiriehaa juontaa Aulis Nordberg, Utsjoen kunnanvaltuuston
puheenjohtaja. Takana Antti Sujala.
2.7.
Pensaan uusi tuottaja Maria Silvennoinen työssään
2.7.
Välillä Rosinanten kattoa piti hieman huoltaa.
|
2.7.
UTSJOKI
Yöttömästä yöstä ajantajunsa mennettäneet pensaslaiset yrittivät
lyhyehköjen unien jälkeen sisäistää, että oli koittanut uusi
päivä ja uudet kujeet. Ne tehtäisiin Lohiriehassa, Utsjoen kesän
ykköstapahtumassa, jossa ensimmäisen kesän kiertuelaiset olivat
jo pari vuotta sitten päässeet vierailemaankin. Jos Tenojoki
virtaa taustalla, celsiuksia reippaasti yli kaksikymmentä ja
Norjaankin vain kävelymatka, ei kerrassaan keksi mitään
valittamista.
Antti ja
Esko houkuttelivat rummutuksella kalastuskilpaan saapunutta
kansaa yleisöksemme, eikä aikaakaan kun olimme taas lisäkatsomon
rakennus-puuhissa. Esityksen jälkeen Kati, Hanna ja Antti
haastattelivat kunnanvaltuuston puheenjohtajaa Aulis Nordbergia
ja tarjosivat myöhemmin illalla kattavan esitelmän muulle
Pensaalle haastattelun sisällöstä. Lohiriehan muusta annista
Pensas pääsi nauttimaan ainakin lohikeiton ja Jiella-nimisen
paikallisen bändin tarjoaman musiikin muodossa.
Illalla
Pensas vietti aikaa kahden vuoden takaisten tuttujensa Karin ja
Antin kanssa ja sai uusia Hotelli Luossajohkasta. Yön valoisina
tunteina Rosinantessa oli käynnissä ainakin Antin vetämä
munniharpun soitto- työpaja.
2.7.
Teatterityöpajan suunnittelua yhdessä tilaajan kanssa
Lohiriehassa; Outi, Minna Saastamoinen ja Jaana
2.7. Jiellan tytöt esiintyivät
Lohiriehassa. |
|